1. Vasemman etupyörän Abs-anturin komponenttikoodi on T11
2. Mikä on Abs ohjainyksikön komponenttikoodi ja missä se on ? E37 ja Konepellin alla vasemmassa reunassa
3.Abs anturi on kytketty napoihin 20 ja 21
4. Liittimet C79 ja C93 ja se sijaitsee apparin jalkatilassa
perjantai 18. joulukuuta 2015
torstai 17. joulukuuta 2015
Jarrujensovitus tehtävä
1. Se tarkoittaa ajoneuvon tai ajoneuvoyhdistelmän kokonaisjarruvoiman jakamista akseleiden kesken että jokainen akseli jarruttaa omalla paino-osuudellaan ajoneuvon painosta
2. Jos perävaunun jarruvoima on pienempi kuin sen paino-osuus yhdistelmästä
3. Jos perävaunun jarruvoima on suurempi kuin sen paino-osuus yhdistelmästä
4. Alijarrutetun peräkärryn haittoja : Jarrut kuormittautuvat helposti ja kärryn suuntavakaus on huono mistä seuraa se että peräkärry menee helposti linkkuun.
Ylijarrutetun peräkärryn haitat : Ylijarrutetun auton renkaat ja jarrut kuumenevat helposti josta johtuu liukkaalla tiellä sivuluisin joutuminen. Myös pyörännavan rasva haihtuu kuumenemisen vaikutuksesta.
5. Kaikille paineilmajarruja käytttävien kuorma-autojen pitää käydä perustarkistuksessa ja erikoisperäkarryt joissa ai ole ALB-venttiilejä
6. Perustarkistukseen kuuluu jarrujärjestelmän kunnon tarkistus ja että järjestelmä toimii kunnolla.
Isompi tarkistus paineilmalla varustettuihin ajoneuvoihin joko 60 000km tai yhden vuoden välein.
7.Isommassa tarkistuksessa tehdään kaikki perustarkistuksen osa-alueet ja sen lisäksi jarrut puretaan ja tarkastetaan niiden kunto ja kaikki vialliset osat vaihdetaan. Lisäksi tehdään paineilmajärjestelmä tarkastetaan kokonaan ja katsotaan että missään ei ole vuotoja ja säädetään kuormitus-sääteiset venttiilit sekä jarrut tarkistetaan jarrujensovitusajolla
9.
-Havahtumispaine sekä sallitut avot :
Havahtumispaine saa olla 0.3-0.8 Bar ja levyjarruissa 1.0 Bar ellei valmistaja toisin ilmoita
- Akselikohtaiset erot jarruvoimissa sekä käyttöjarrun ja seisontajarrun ovat: Samalla akselilla saa olla maximissaan 30% eroa lasketusta määrästä ja seisontajarrussa maximissaan 50% sekä käyttöjarrussa maximissaan 30%
Mitä tarkoittaa jarrukäytävä ?
Ajoneuvohallintokeskuksen laatima raskaan kaluston jarruohjeen mukaan jarrukäytävä
on jarrutussuhteen sallittu vaihtelualue jarrujen ohjauspaine – jarrutussuhde -
koordinaatistossa. Jarrukäytävästä on helppo tulkita ajoneuvon jarrujen toiminta
kulloisellakin ohjauspaineella. Jos mittaustuloksista saatu kuvaaja ei sijoitu jarrukäytävään,
ajoneuvon jarrut eivät täytä katsastusmääräyksiä.
Jarrujen kytkentä- ja vapautumisviiveet sekä niiden sallitut arvot :
Vapautusviive on aika, joka alkaa jalan alkaessa vapauttaa pohjaan painettua jarrupoljinta ja päättyy jarrutuspaineen laskettua kymmenen prosenttiin maksimipaineesta.
Levittäjäakselin laakerinvälyksen raja-arvot ellei ole valmistajan ohjeita: 0,05–0,1 prosenttia halkaisijasta.
Laskentapaine VOLVO FH/FM :
VOLVO FL10/FL12/F10/F12 7,3 bar
VOLVO FH/FM 7,5 bar (ABS)
VOLVO FH/FM 8,5 bar (EBS)
VOLVO FL/FE 8,5 bar (EBS)
Mitä etua saa korjaustodistuksella ?
Jarrutestit menevät huomattavasti helpommin läpi pienemmillä arvoilla jos jarrut ovat juuri korjatut.
Minimivaatimukset hidastuvuudelle vm 1998 n3 luokan 3akseliselle kuorma-autolle ?
3.5m/s
katsastustarkistus
KATSASTUS TARKASTUS Niklas K ja Toni L
Katastustarkastus aloitetaan katsomalla auton rekisteri numero ja runkonumero että täsmää papereitten kanssa.
Seuraavaksi mennään autoon ja tarkistetaan turvavyöt, mittariston valot, merkataan kilometrit ylös lappuun, kokeillaan äänimerkki, tuulilasinpesu järjestelmä.
Kaikkien valojen pitää toimia, sen jälkeen iskunvaimennin testiin , sitä sitten jarrutestiin, käyttöjarrusta katsotaan ensin soikeus ja sen jälkeen jarrutusvoiman ero, ero saa olla 30%.
Seisontajarrun ero saa olla 70%.
Nosturilla auto ylös ja pohjaa koputtelemaan jos joka puolella on kova pelti niin sitten keventimellä keula ylös, renkaasta kii ja heiluttelee ylös ja alas siinä selviää pallo nivelet , sivuttais suunnassa ohjausakselin nivelet. rengasta pyörittämällä laakerit, renkaiiten kunto pitää tarkistaa, kaikkien jarru osien, letkut, palat, levyt, moottorin öljyvuodot,
Jos auto on 2001 tai uudempi autosta katsotaan OBD-vikamuisti, vikamuistissa ei saa olla vikoja.
Auto alas nosturilta ja päästöt pakoputkesta, auton moottoria kannattaa lämmiittää kuumaksi että katalysaattoori on kuuma jos autossa semmonen on, jos kierrokset on liian korkealla kannattaa laittaa autosta kaikki sähkölaitteen päälle, silloin kierrokset laskee. Jos päästöt tuli hyväksytysti auto saa leiman.
Katastustarkastus aloitetaan katsomalla auton rekisteri numero ja runkonumero että täsmää papereitten kanssa.
Seuraavaksi mennään autoon ja tarkistetaan turvavyöt, mittariston valot, merkataan kilometrit ylös lappuun, kokeillaan äänimerkki, tuulilasinpesu järjestelmä.
Kaikkien valojen pitää toimia, sen jälkeen iskunvaimennin testiin , sitä sitten jarrutestiin, käyttöjarrusta katsotaan ensin soikeus ja sen jälkeen jarrutusvoiman ero, ero saa olla 30%.
Seisontajarrun ero saa olla 70%.
Nosturilla auto ylös ja pohjaa koputtelemaan jos joka puolella on kova pelti niin sitten keventimellä keula ylös, renkaasta kii ja heiluttelee ylös ja alas siinä selviää pallo nivelet , sivuttais suunnassa ohjausakselin nivelet. rengasta pyörittämällä laakerit, renkaiiten kunto pitää tarkistaa, kaikkien jarru osien, letkut, palat, levyt, moottorin öljyvuodot,
Jos auto on 2001 tai uudempi autosta katsotaan OBD-vikamuisti, vikamuistissa ei saa olla vikoja.
Auto alas nosturilta ja päästöt pakoputkesta, auton moottoria kannattaa lämmiittää kuumaksi että katalysaattoori on kuuma jos autossa semmonen on, jos kierrokset on liian korkealla kannattaa laittaa autosta kaikki sähkölaitteen päälle, silloin kierrokset laskee. Jos päästöt tuli hyväksytysti auto saa leiman.
keskiviikko 16. joulukuuta 2015
Tessterinkäyttöharjoitus
Testerin käyttöharjoitus
Harjoitus laiteina meillä oli Boschin ja autocomin testerit
![]() |
Testerit kytketään auton OBD-pistokeeseen |
![]() |
Bosch testerin lähetin yksikkö |
![]() |
Boschin testeri |
![]() |
testeriin laitetaan auton tiedoista merkki,malli,vuosimalli,käyttövoima ja moottorin tunnus |
![]() |
sen jälkeen tietokone käy auton järjetelmän läpi ja ilmoittaa vikakoodien määrän |
![]() |
sen jälkeen kun testeri on käynyt auton järjestelmän läpi niin sen jälkeen voi tutkia erikseen kaikkia järjestelmiä. Tästä autosta löytyi 7 vikakoodia. |
![]() |
poistimme kaikki vikakoodit järjetelmästä mutta yksi vikakoodi jäi jälelle ja se oli ECU:n häiriö koodin |
![]() |
Toinen testeri oli Autocom se löytyi erilliseltä läppäriltä |
![]() |
Autocomissa oli kanssa erillinen langaton moduuli |
![]() |
Autocom tunnisti auton tiedot suoraan ja järjestelmien läpikäynnin jälkeen se löysi yhden vikakoodin eli ECU:n häiriö koodin joka ei poistunut koska ECU:ssa oli jotain vikaa. |
Harjoitus autona toimi Audi A4 Avant vuosimallia -97
Tekijät:Matias,Nikke,Teemu ja Mikko
Pyöränlaakerin tarkistus ja säätö
Ensimmäisenä työtoimenpiteenä rengas ja jarrurumpu otetaan irti , jonka jälkeen vetoakseli otetaan pois irroittamalla vetoakselin pultit.
Seuraavaksi lukkomutteri otetaan pois ja kiristysmutteri samalla . Sitten napa otetaan pois. Kun napa on poissa paikoiltaan laakerin koolit puhdistetetaan ja samalla laakerin kunto tarkistetaan . Sen kuuluisi olla tasainen pinnaltaan ja siinä ei saisi olla värjäymiä. Myös laakerien kartiorullien tulee olla syvällä paikallaan.
Kun nämä toimenpiteet on suoritettu napaa voidaan alkaa kasaamaan. Aluksi laakerit pitää muistaa rasvata ja napa laitetaan takasin paikoilleen . Tämän jälkeen ulkoimmainen laakeri ja aluslevyt laitetaan paikoilleen. Säätämistä varten säätömutteri laitetaan paikoilleen ja esille otetaan heittokello jolla mittaus suoritetaan . Heittokello laitetaan napaan ja akselin päähän ja kelloa liikutetaan edestakaisella liikkeellä. Heittokellosta katotaan sen ilmoittama päittäisvälys jonka pitäis olla 0.25 , Jos lukema ei ole tämä 0.25 sitä säädetään säätömutterilla kohilleen. Mittauksen jälkeen lukkomutteri laitetaan takaisin paikoilleen . Lopuksi vetoakseli , jarrurumpu ja rengas laitetaan paikoilleen.
Oheessa kuvia näistä toimenpiteistä:
Kuvassa näkyy laakeri
Napa irroitettuna
Heittokello paikoillaan valmiina mittaukseen
Säätötoimenpide käynnissä
Seuraavaksi lukkomutteri otetaan pois ja kiristysmutteri samalla . Sitten napa otetaan pois. Kun napa on poissa paikoiltaan laakerin koolit puhdistetetaan ja samalla laakerin kunto tarkistetaan . Sen kuuluisi olla tasainen pinnaltaan ja siinä ei saisi olla värjäymiä. Myös laakerien kartiorullien tulee olla syvällä paikallaan.
Kun nämä toimenpiteet on suoritettu napaa voidaan alkaa kasaamaan. Aluksi laakerit pitää muistaa rasvata ja napa laitetaan takasin paikoilleen . Tämän jälkeen ulkoimmainen laakeri ja aluslevyt laitetaan paikoilleen. Säätämistä varten säätömutteri laitetaan paikoilleen ja esille otetaan heittokello jolla mittaus suoritetaan . Heittokello laitetaan napaan ja akselin päähän ja kelloa liikutetaan edestakaisella liikkeellä. Heittokellosta katotaan sen ilmoittama päittäisvälys jonka pitäis olla 0.25 , Jos lukema ei ole tämä 0.25 sitä säädetään säätömutterilla kohilleen. Mittauksen jälkeen lukkomutteri laitetaan takaisin paikoilleen . Lopuksi vetoakseli , jarrurumpu ja rengas laitetaan paikoilleen.
Oheessa kuvia näistä toimenpiteistä:
Kuvassa näkyy laakeri
Napa irroitettuna
Heittokello paikoillaan valmiina mittaukseen
Säätötoimenpide käynnissä
Ajoneuvon mitat ja massa tehtävä
Ajoneuvojen mitat ja massat Suomessa 1.10.2013 alkaen
1. Painorajoitukset nousevat ja pyritään helpottamaan tavaran kuljetusliikennettä.
2. Siltasääntö tarkoittaa sitä, että kuinka kaukana akseleiden pitää olla tietynpainoisessa autossa.
3.Jos kumpikin akseli on varustettu ilmajousituksella sekä paripyörillä tai jos telin kumpikin akseli on vetävä ja varustettu paripyörin eikä yhdellekkään akselille kohdistuva massa ylitä 10,5 tonnia.
4.Akseleiden väli pitää olla vähintään 1,3m ja vähintään kaksi telin akseleista on varustettu paripyörillä
5.Eninään 42 tonnia. ja etu/taka akselin etäisyys on oltava vähintään 8,1m
6.Puoliperävaunun maksimipaino saa olla 48 tonnia.
7.64 tonnia 30.4.2018 saakka, jos varsinainen perävaunu tai vetoauto tai molemmat on käyttöönotettu ennen 1.11.2013.
8.Kahdeksan akselisessa yhdistelmässä, jossa on ykköspyörät saa kokonaismassa olla 64 tonnia.
9.Paripyörät on oltava ja ydistelmän minimi pituus on oltava 16.8m ja 65% kärryn painosta pitää tulla pari pyörille ja yhdistelmässä pitää olla liikkeelle lähtö avustin.
10.76 tonnia on suurin sallittu massa. Siihen pitää olla 9 akselia,teliveto ja paripyörät kärryssä sitten niille pitää tulla 65% kärryn painosta ja etu-ja takaakseli väli pitää olla vähintään 19,3m.
11.68 tonnia silloin jos ajoneuvoyhdistelmässä on vähitään kahdeksan akselia ja vetoautossa on vähintään neljä.
12.Vuoden 2018 jälkeen käyttöön otettujen 76 tonnia painavien yhdistelmien tehovaatimus on 517hv
13.Suurin sallittu korkeus 4,40m eikä se saa ylittyä ajoneuvon ollessa tyhjänä ja akselit yläasennossa.
14.yhdistelmä saa olla yli 76 tonnia jos siihen on hankittu poikkeus lupa ja mukana on oltava tutkimusosio.
15.Suurin sallittu yhdistelmän kokonaismassa vaarallistenaineiden kuljetuksissa on kuitenkin 68 tonnia, joskaan vaatimusta ei kuitekaan sovelleta vaarallisten aineiden säiliökuljetukseen.
Tekijät Niklas ja Teemu
1. Painorajoitukset nousevat ja pyritään helpottamaan tavaran kuljetusliikennettä.
2. Siltasääntö tarkoittaa sitä, että kuinka kaukana akseleiden pitää olla tietynpainoisessa autossa.
3.Jos kumpikin akseli on varustettu ilmajousituksella sekä paripyörillä tai jos telin kumpikin akseli on vetävä ja varustettu paripyörin eikä yhdellekkään akselille kohdistuva massa ylitä 10,5 tonnia.
4.Akseleiden väli pitää olla vähintään 1,3m ja vähintään kaksi telin akseleista on varustettu paripyörillä
5.Eninään 42 tonnia. ja etu/taka akselin etäisyys on oltava vähintään 8,1m
6.Puoliperävaunun maksimipaino saa olla 48 tonnia.
7.64 tonnia 30.4.2018 saakka, jos varsinainen perävaunu tai vetoauto tai molemmat on käyttöönotettu ennen 1.11.2013.
8.Kahdeksan akselisessa yhdistelmässä, jossa on ykköspyörät saa kokonaismassa olla 64 tonnia.
9.Paripyörät on oltava ja ydistelmän minimi pituus on oltava 16.8m ja 65% kärryn painosta pitää tulla pari pyörille ja yhdistelmässä pitää olla liikkeelle lähtö avustin.
10.76 tonnia on suurin sallittu massa. Siihen pitää olla 9 akselia,teliveto ja paripyörät kärryssä sitten niille pitää tulla 65% kärryn painosta ja etu-ja takaakseli väli pitää olla vähintään 19,3m.
11.68 tonnia silloin jos ajoneuvoyhdistelmässä on vähitään kahdeksan akselia ja vetoautossa on vähintään neljä.
12.Vuoden 2018 jälkeen käyttöön otettujen 76 tonnia painavien yhdistelmien tehovaatimus on 517hv
13.Suurin sallittu korkeus 4,40m eikä se saa ylittyä ajoneuvon ollessa tyhjänä ja akselit yläasennossa.
14.yhdistelmä saa olla yli 76 tonnia jos siihen on hankittu poikkeus lupa ja mukana on oltava tutkimusosio.
15.Suurin sallittu yhdistelmän kokonaismassa vaarallistenaineiden kuljetuksissa on kuitenkin 68 tonnia, joskaan vaatimusta ei kuitekaan sovelleta vaarallisten aineiden säiliökuljetukseen.
Tekijät Niklas ja Teemu
Kytkentäkaavioharjoitus
1.
Ohjainlaite maadoittaa relettä
rele 46 , sulakkeet F11 , F13 , F17 , bensapumppu M12 ja ohjainlaite A35 liittyvät virtapiiriin
Niklas Korhonen
Ohjainlaite maadoittaa relettä
rele 46 , sulakkeet F11 , F13 , F17 , bensapumppu M12 ja ohjainlaite A35 liittyvät virtapiiriin
Niklas Korhonen
Jarrukorjaus luvat
1. Raskaan puolen jarrukorjauksissa tarvitaan aina asianmukainen lupa
2.
A-lupa
A-luvan haltijalla on oikeus suorittaa kaikkia jarrujärjestelmiin säätölaitteineen liittyviä korjaus-, huolto-, säätö- ja muutostoimenpiteitä sekä ajoneuvoyhdistelmien jarrusovituksia.
B-lupa
B-luvan haltijalla on oikeus suorittaa jarrujärjestelmien korjaus-, huolto- ja säätötoimenpiteitä mutta ei kuitenkaan jarrujen sovitus- ja muutostöitä eikä lukkiutumattomien jarrujärjestelmien ja sähköjarrujärjestelmien säätölaitteisiin liittyviä huolto- ja korjaustöitä. B-luvan haltijalla on oikeus vaihtaa kuorman tunteva jarruvoiman säädin ja säätää se ajoneuvon valmistajan antamien ohjearvojen mukaisesti.
3. Hakija on merkitty yritys- ja yhteisötietojärjestelmää.
Hakijalla on käytettävissään asennus- ja korjaustoiminnassa tarvittavat asianmukaiset työtilat ja
jarrujen korjaukset tulee voida suorittaa sääolosuhteista riippumatta
Hakijalla on käytettävissään asennus- ja korjaustoimintaa varten riittävän ammattitaitoinen henkilöstö
Hakijalla on käytettävissään toiminnan harjoittamiseen vaadittava laitteisto
4. Omasta mielestä mitään ei saa korjata ilman lupia
5. Jos olen perustamassa raskaan kaluston korjaamoa jossa saa korjata paineilmajarruja tarvitsen nämä luvat:
2.
A-lupa
A-luvan haltijalla on oikeus suorittaa kaikkia jarrujärjestelmiin säätölaitteineen liittyviä korjaus-, huolto-, säätö- ja muutostoimenpiteitä sekä ajoneuvoyhdistelmien jarrusovituksia.
B-lupa
B-luvan haltijalla on oikeus suorittaa jarrujärjestelmien korjaus-, huolto- ja säätötoimenpiteitä mutta ei kuitenkaan jarrujen sovitus- ja muutostöitä eikä lukkiutumattomien jarrujärjestelmien ja sähköjarrujärjestelmien säätölaitteisiin liittyviä huolto- ja korjaustöitä. B-luvan haltijalla on oikeus vaihtaa kuorman tunteva jarruvoiman säädin ja säätää se ajoneuvon valmistajan antamien ohjearvojen mukaisesti.
3. Hakija on merkitty yritys- ja yhteisötietojärjestelmää.
Hakijalla on käytettävissään asennus- ja korjaustoiminnassa tarvittavat asianmukaiset työtilat ja
jarrujen korjaukset tulee voida suorittaa sääolosuhteista riippumatta
Hakijalla on käytettävissään asennus- ja korjaustoimintaa varten riittävän ammattitaitoinen henkilöstö
Hakijalla on käytettävissään toiminnan harjoittamiseen vaadittava laitteisto
4. Omasta mielestä mitään ei saa korjata ilman lupia
5. Jos olen perustamassa raskaan kaluston korjaamoa jossa saa korjata paineilmajarruja tarvitsen nämä luvat:
a) jarrurumpujen koneistukseen tarvittavat työstökoneet |
A ja B |
b) jarrurumpujen ja kitkapalojen keskinäiseen sovittamiseen tarvittavat laitteet |
A ja B |
c) jarrutushidastuvuuden mittauslaite |
A |
d) jarrudynamometri (jos mittaus perustuu atk-pohjaiseen
tiedonkeruuseen, ei c) -kohdassa tarkoitettua jarruhidastuvuuden
mittauslaitetta vaadita) |
A |
e) lukkiutumattoman jarrujärjestelmän testaukseen soveltuva laite |
A |
f) jarruviiveiden mittauslaite |
A |
g) kitkapalojen niittauslaite |
A ja B |
h) pyörä- tai akselipainovaaka |
A |
i) riittävät mittausvälineet, sisältäen myös paineilmajärjestelmän jarrupaineiden mittauslaitteet |
A ja B |
j) riittävät jarrujen korjauksessa tarvittavat muut yleis- ja erikoistyökalut sekä tarpeelliset nostolaitteet |
A ja B |
Jarrulevylliset jarrut tehtävä
Levyjarrullisen pyöränjarrun jarrupalojen vaihto
Aivan aluksi auto nostetaan ylös keventimellä , paitsi jos korjaus suoritetaan perävaunuun silloin ensimmäisenä pitää kytkeä paineilma . Sen jälkeen rengas otetaan irti. Seuraava toimenpide on lukittaa jarrut jarrukellosta siihen sopivalla työkalulla.
Seuraavaksi jarru löysätään ja otetaan jarrupalat kiinni pitävä lukkolevy irti jonka jälkeen palat voi yksinkertaisesti nostaa pois . Sitten tarkistetaan liikkuuko satula kunnolla edestakaisella liikkeellä
Seuraavaksi jarrupalat otetaan nostamalla irti ja tarkastetaan suojakumit. Ne tarkistetaan räikkäämällä jarrumännät kokonaan ulos ja jos ne on halki ne pitää vaihtaa, muuten ne saattaa alkaa ruostumaan ja samalla jumittamaan. Ennen uusien palojen asennusta liukupinnat puhdistetaan ja pitää laittaa kuparitahnaa. Jos jostain syystä liukupinnat eivät ole puhtaat, palat eivät pääse liukumaan kunnolla ja jarrut voivat alkaa jumittamaan ja remontti joudutaan tekemään uudelleen
Tekijä Niklas Korhonen
Aivan aluksi auto nostetaan ylös keventimellä , paitsi jos korjaus suoritetaan perävaunuun silloin ensimmäisenä pitää kytkeä paineilma . Sen jälkeen rengas otetaan irti. Seuraava toimenpide on lukittaa jarrut jarrukellosta siihen sopivalla työkalulla.
Seuraavaksi jarru löysätään ja otetaan jarrupalat kiinni pitävä lukkolevy irti jonka jälkeen palat voi yksinkertaisesti nostaa pois . Sitten tarkistetaan liikkuuko satula kunnolla edestakaisella liikkeellä
Seuraavaksi jarrupalat otetaan nostamalla irti ja tarkastetaan suojakumit. Ne tarkistetaan räikkäämällä jarrumännät kokonaan ulos ja jos ne on halki ne pitää vaihtaa, muuten ne saattaa alkaa ruostumaan ja samalla jumittamaan. Ennen uusien palojen asennusta liukupinnat puhdistetaan ja pitää laittaa kuparitahnaa. Jos jostain syystä liukupinnat eivät ole puhtaat, palat eivät pääse liukumaan kunnolla ja jarrut voivat alkaa jumittamaan ja remontti joudutaan tekemään uudelleen
Tekijä Niklas Korhonen
tiistai 15. joulukuuta 2015
Virta ja jännitehäviömittaukset
ensiksi mitattiin lataus jännite ilman kuormitusta suoraan laturista eli
laturin plussa navasta ja laturin rungosta niin mittaus jännitteeksi
saatiin 13.82v ja n.3500 kierroksen kohdalla 13.86v
sitten mittasimme lataus jänniteen samalla tavalla mutta nytt oli kaikki sähköiset kuormitukset kytketynä. Saimme mittaus tulokseksi joutukäynillä 12v ja n.3500 kierroksen kohdalla 12.54v
sitten mittasimme lautausvirran se tapahtuu siten että kykimme laturin plussa johtoihin kuormitus laitteen jolla pystyy mittaamaan laturilta tulevan amppeeri määrän. Kytkimme kaikki sähköiset kourmitukset päälle ja aloimme kuormittamaan akkua. Tulokseksi saimme joutokäynnillä 33.7A ja n.3500 kieroksella 50.4A
sitten me miitasimme tasasuuntauksessa jäljelle jääneen jännitteen vaihtelun silloin kun kuormitukset on kytkettynä. Niistä saimme tulokseksi joutokäynnillä 0.3v ja n.3500 kieroksella 0.1v
seuraavaksi tarkastimme latausvirtapiirin jännitehäviötä. Se tapahtuu nii että yleismittarin toinen piuha tulee laturin runkoon ja toinen akun maahan siitä saime tulokseksi 0,04v jännitehäviötä
sen jälkeen mittasimme jännite häviön latausvirtapiirin plussa puolelta ja tämä tapahtuu siten että yleismittarin piuhat tulevat laturin plussaan ja akun plussaan. Tämän tulos oli 0,15v jännitehäviötä
tämän jälkeen mittasimme latauksen merkkivalon virtapiirin toiminnan. Moottorin samuksissa ollessaan sytytys virta kytkettynä saimme 1,37v ja moottorin käydessä kourmitus kytkettynä 12,25v
tämän jälkeen me kävimme mittaamaan startin kykentöjä mutta ensin sitä me irroitimme puolan johdon ettei auto lähde käyntiin mittausten aikana.
ensiksi mittasimme startin käynnistysvirran. Sen mittaus tapahtuu siten että laitamme yleismittarin johtimet akun miinukseen ja startin piuhoihin. Tästä saimme tulkseksi 11.4v
tämän jälkeen me mittasimme laturin ohjausvirran. Se tapahtuu siten että irroitamme ohjausvirran piuhan ja asetimme yleismittarin johtimet ohjausvirta johtoon ja akun miinusnapaan ja käänsimme virrat päälle. Tästä saimme tulokseksi saimme 12.2v
Seuraavaksi mittasimme käynnistysvirtapiirin jännitehäviöt
Ensiksi mittasimme miinus puolen jännitehäviön. Se tapahtuu siten että laitamme yleimittarin piuhat käynnistimen runkoon ja akun miinukseen. Tästä saimme tulokseksi 0,05mv.
sen jälkeen mittasimme plussa puolen jännitehäviön. Se mitataan siten että laitamme yleismittarin johtimet akun plussaan ja käynnistimen päävirtaan. Tästä saimme tulokseksi 01,7mv.
Sitten me mittasimme vielä käynnistimen herättimen jännite häviön. Se tapatuu siten että laitamme yleismittarin johtimet akun plussaa ja herättin piuhaan. Tästä saimme tulokseksi 17,8mv.
Näiden mittaus tulosten valossa ja autodatan tietojen mukaan pitäisi lataus ja etenkin käynnistys virta piirit olla avian toiminta kunnossa.
mittaus kohteenamme toimi LADA SAMARA vuosimallia -92.
sitten mittasimme lataus jänniteen samalla tavalla mutta nytt oli kaikki sähköiset kuormitukset kytketynä. Saimme mittaus tulokseksi joutukäynillä 12v ja n.3500 kierroksen kohdalla 12.54v
sitten mittasimme lautausvirran se tapahtuu siten että kykimme laturin plussa johtoihin kuormitus laitteen jolla pystyy mittaamaan laturilta tulevan amppeeri määrän. Kytkimme kaikki sähköiset kourmitukset päälle ja aloimme kuormittamaan akkua. Tulokseksi saimme joutokäynnillä 33.7A ja n.3500 kieroksella 50.4A
sitten me miitasimme tasasuuntauksessa jäljelle jääneen jännitteen vaihtelun silloin kun kuormitukset on kytkettynä. Niistä saimme tulokseksi joutokäynnillä 0.3v ja n.3500 kieroksella 0.1v
seuraavaksi tarkastimme latausvirtapiirin jännitehäviötä. Se tapahtuu nii että yleismittarin toinen piuha tulee laturin runkoon ja toinen akun maahan siitä saime tulokseksi 0,04v jännitehäviötä
sen jälkeen mittasimme jännite häviön latausvirtapiirin plussa puolelta ja tämä tapahtuu siten että yleismittarin piuhat tulevat laturin plussaan ja akun plussaan. Tämän tulos oli 0,15v jännitehäviötä
tämän jälkeen mittasimme latauksen merkkivalon virtapiirin toiminnan. Moottorin samuksissa ollessaan sytytys virta kytkettynä saimme 1,37v ja moottorin käydessä kourmitus kytkettynä 12,25v
tämän jälkeen me kävimme mittaamaan startin kykentöjä mutta ensin sitä me irroitimme puolan johdon ettei auto lähde käyntiin mittausten aikana.
ensiksi mittasimme startin käynnistysvirran. Sen mittaus tapahtuu siten että laitamme yleismittarin johtimet akun miinukseen ja startin piuhoihin. Tästä saimme tulkseksi 11.4v
tämän jälkeen me mittasimme laturin ohjausvirran. Se tapahtuu siten että irroitamme ohjausvirran piuhan ja asetimme yleismittarin johtimet ohjausvirta johtoon ja akun miinusnapaan ja käänsimme virrat päälle. Tästä saimme tulokseksi saimme 12.2v
Seuraavaksi mittasimme käynnistysvirtapiirin jännitehäviöt
Ensiksi mittasimme miinus puolen jännitehäviön. Se tapahtuu siten että laitamme yleimittarin piuhat käynnistimen runkoon ja akun miinukseen. Tästä saimme tulokseksi 0,05mv.
sen jälkeen mittasimme plussa puolen jännitehäviön. Se mitataan siten että laitamme yleismittarin johtimet akun plussaan ja käynnistimen päävirtaan. Tästä saimme tulokseksi 01,7mv.
Sitten me mittasimme vielä käynnistimen herättimen jännite häviön. Se tapatuu siten että laitamme yleismittarin johtimet akun plussaa ja herättin piuhaan. Tästä saimme tulokseksi 17,8mv.
Näiden mittaus tulosten valossa ja autodatan tietojen mukaan pitäisi lataus ja etenkin käynnistys virta piirit olla avian toiminta kunnossa.
mittaus kohteenamme toimi LADA SAMARA vuosimallia -92.
![]() |
kuormitus testeri |
![]() |
käynnistimen pluspuolen jännitehäviö |
![]() |
käynnistimen miinus puolen jännitehäviö |
![]() |
käynnistimen herätin johtimen jännitehäviö |
Tekijät:Matias,Teemu ja Niklas
Paineilmakomponenttitehtävä
Komponentit:
Nelipiirisuojaventtiili:
Pitää huolen muiden piirien painetasoista.
Poljinventtiili:
Toimii käyttöjarrun hallintalaitteena.
Jarrukello:
Jarruja operoidaan
jarrukelloilla.
Jousijarrukello:
Käsijarrua
operoidaan jousijarrukellolla.
Pikairrotusventtiili:
Venttiilin
tehtävä on vapauttaa ilmanpaine etujarrusylintereistä ja putkista
mahdollisimman nopeasti.
Releventtiili:
Tehtävä on
lyhentää takajarrujen kytkeytymis- ja vapautumisaikoja.
Seisontajarruventtiili:
Tehtävä on
kytkeä ja vapauttaa käsijarru.
Seisontajarrun
varmistinventtiili:
Tehtävänä on
estää seisontajarrun tahaton vapautuminen järjestelmän täyttymisen aikana.
ABL-Venttiili:
Säätää
takajarruille menevää ilmanpainetta kuormituksen mukaan.
ABS-Magneettiventtiili:
Säätää
ilmanpainetta estäen jarrujen lukkiutumisen.
Tässä on
valmiiksi kytketty jarrujärjestelmä:
ITSEARVIOINTI
Tehtävä oli
helppo toteuttaa, yksinkertainen ja todella mielenkiintoinen.
maanantai 14. joulukuuta 2015
Pyöränjarrujen korjaus
Jarruhihnojen vaihto aloitetaan rummun irroituksella. Ensiksi jarru räikätään löysälle, että rumpu §
ahtuu tulemaan pois. Seuraavaksi asetetaan ulosvetopultit niihin kuuluviin paikkoihin ja kiristetään pultteja pulttipyssyllä kunnes rumpu on irti. Seuraavaksi otetaan jarrukenkien liukutapit irti liukuvasaralla, kun liukutapit on irti lähtevät jarrukengät irti.
Seuraavaksi jarruhihnojen irroitus. Jarruhihnat irroitetaan niittauskoneella irroittamalla niitit pois, kun kaikki niitit on irti lähtevät jarruhihnat pois kengistä. Jarrukenkien pinnat kannattaa puhdistaa ennen uusien hihnojen laittamista muuten uusi hihna voi haljeta jos pinta on epätasainen.
Uusien hihnojen laitto aloitetaan niittien laittamisella paikoilleen. Kannattaa varmistaa, että niitit ovat tarpeeksi pitkiä ja käyvät jarrukenkien reikiin. Sitten vaihetaan niittauskoneeseen oikeanlainen pää ja niitataan niitit kiinni. Niitattaessa ei saa olla liikaa painetta kun hihnat eivät kestä ja ne halkeaa. Kun hihnat on on niitattu laitetaan kengät paikoilleen. Kengät nostetaan kohdilleen, asennetaan liukutapit takaisin kiinni ja jarrukenkien jouset paikoilleen.
xcds sorvataan jarruhihnat, että ne istuvat paremmin rumpuun ja jarrut ottavat tasaisesti heti. Jarruhihnojen sorvaus aloitetaan mittaamalla jarrurummun sisähalkaisija, että saamme rummuista oikean määrän sorvattua pois. Kun rumpu on mitattu asetetaan lukema jarruhihnasorviin. Jarruhihnasorvi asetetaan kolmella pultilla kiinni napaan, kun sorvi on kiinni aloitetaan sorvin säätö. Säätäminen tapahtuu jarruräikästä kehimällä jarrukenkiä ulospäin tai kiinnipäin. Sitten kun sorvi on ottanut jokapuolelta tasaisesti niin sorvaus on valmis. Rumpu voidaan asentaa paikoilleen ja säätää jarru. Jarrut säädetään jarruräikästä kiristämällä jarru ensin kiinni ettei rengas pyöri ja 2 naksausta auki.
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)